Uncategorized

Tervetuloa tutustumaan Suomen Kansanmusiikki-instituuttiin

Suomen Kansanmusiikki-instituutti perustettiin vuonna 1974. Instituutti kertoo olevansa ”kansanmusiikin asialla” ja sen toimitilat sijaitsevat Kaustisella Kansantaiteenkeskuksessa. Kansanmusiikki-instituutilla on arkisto, jota kaikki ovat vapaita käyttämään. Arkiston aineisto on varsin iso ja se muodostuu valokuvista, ääni- ja kuvanauhoista, kirjallisuudesta sekä yli 100 000 kappaletta käsittävästä lehtikokoelmasta. Arkiston lisäksi Kansanmusiikki-instituutti harjoittaa myös julkaisutoimintaa ja sen julkaisemien monien kymmenien äänitteiden joukosta löytyy mm. arkistonauhoituksia ja uutta kansanmusiikkia. Instituutilla on myös kirjallista julkaisutoimintaa, kuten mm. nuottikirjoja sekä myös tieteellisiä julkaisuja, jotka käsittelevät kansanperinnettä ja kansanmusiikkia.

Kansanmusiikki-instituutin tekemät tutkimukset käsittelevät Suomen historiallista kansanmusiikkia ja myös sen nykyhetken ilmiöitä. Tutkimustuloksia on julkaistu monessa muodossa: lehtiartikkeleina, äänitteinä sekä tutkielmina. Tutkimusten teon tavoitteena on, että niiden avulla tietoisuus suomalaisesta kansanmusiikista lisääntyy ja kansanmusiikin harrastus- ja koulutustoiminta saa uusia virikkeitä. Itse tutkimuksesta voidaan sanoa, että tärkeimpiä tutkimuskohteita on tyylintutkimus. Instituutti on julkaissut nuottikirjoja, jotka esittelevät eri pelimannien (mm. Viljo Jalosen, Otto Hotakaisen sekä Viljami Niittykosken) ohjelmistoja. Nämä julkaisut tarjoilevat materiaalia eri soittotyyleistä kiinnostuneille. Tämän ohella eri mestarisoittajien tyyli herää eloon monilla arkistolevyillä.

Instituutin museo

Kansanmusiikki-instituutilla on Suomen kansansoitinmuseo, jossa yleisö voi käydä katsomassa soittimia yksinkertaisista pilleistä aina gramofoneihin asti. Museon kokoelma on mittava, sillä soittimia löytyy peräti yli tuhat kappaletta. Soittimet ovat Tampereen yliopiston, Kansanmusiikki-instituutin sekä Suomen kansansoitinmuseon kokoelmista. Kokoelman suurin osa muodostuu viime vuosisadan pelimannien soittimista. Vuonna 2010 avattiin museon perusnäyttely, joka käsittelee Perhonjokilaakson kansanmusiikin historiaa. Näyttelyssä on niin esineitä, videoita, kuvia kuin ääniäkin. Tämän lisäksi museossa on mahdollista osallistua soiville luennoille sekä soiva museo -esittelyihin, ja museo järjestää myös koululaistyöpajoja. Pääosin Kaustisen kansanmusiikkifestivaalin aikaan järjestetään vaihtuvia kansanmusiikkinäyttelyitä.

Instituutin Konsta Jylhä -kilpailu

Vuodesta 2010 on järjestetty Konsta Jylhä -kilpailu Kansamusiikki-instituutin ja Pelimannitalon toimesta. Kilpailussa haastetaan kansanmusiikin taiturit ja kisan teema vaihtuu vuosittain. Kisassa suoritetaan ensin alkukarsinta, joka toteutetaan äänitteiden perusteella. Kilpailun välierä sekä finaali järjestetään puolestaan Kaustisen kansanmusiikkijuhlien yhteydessä. Vuoden 2018 kilpailun teemana oli muinaissuomalainen musiikki, jota kutsutaan myös kalevalaiseksi musiikiksi. Tämän perinteen osa-alueita ovat esimerkiksi koverrettujen kanteleiden, runonlaulun ja paimensoittimien perinteet. Kilpailussa esitettävä musiikki sai olla perinteistä, uutta tai improvisoitua musiikkia. On kuitenkin huomattava, että uudella musiikilla odotettiin olevan selvä linkki perinteeseen.

Instituutin projekteja

Kansamusiikki-instituutilla on käynnissä erinäisiä projekteja. Yksi käynnissä olevista hankkeista on ”Koulumusiikkia perhonjokilaaksolaisittain”. Kyseisen projektin tiimoilta tuotetaan iltapäivätoimintaa Perhonjokilaakson kouluissa. Kansanmusiikki-instituutin kirjastoon liittyy projekti, jolla pyritään kehittämään arkiston ”Kansan ääni ja kuva” -tietokantaa. Kirjaston nuotit ja kirjat on luetteloitu Access-tietokantaan, joka ei kuitenkaan vastaa enää nykypäivän vaatimuksia. Asiakkaat eivät nimittäin pysty tutustumaan kokoelmiin kotikoneiden kautta. ”Kirkonkellot Suomessa” -projekti suuntaa huomion vähän tutkittuun aiheeseen, sillä kirkonkellojen soitto on kulttuurisen äänentutkimuksen kannalta jäänyt vähälle huomiolle. Kellojen historia linkittyy myös itsessään osaksi paikallishistoriaa, sekä myös laajemmassa kaavassa Suomen historiaa.