Käpylän musiikkiopiston Kamulinjan OPETUSSUUNNITELMA 2011 Sisällysluettelo 1. Toiminta-ajatus 2. Arvot ja oppimiskäsitys 3. Mitä opistossa opetetaan ja kenelle? 4. Oppilaaksi ottaminen 5. Opetuksen yleiset tavoitteet, opiskeluympäristö ja työtavat 6. Opetuksen tavoitteet ja sisällöt opintokokonaisuuksittain Varhaisiän musiikkikasvatus Musiikin perustaso Musiikkiopistotaso (Kansan)musiikin perusteet Yhtyemusisointi Kansanlaulu (osana instrumenttiopintoja) Kansantanssi Soitinrakennus Aikuisten musiikkiopinnot Avoin opetus 7. Opetusjärjestelyt Opetuksen rakenne Instrumenttivaihtoehdot Varhaisiän musiikkikasvatus Musiikin perustaso Musiikkiopistotaso Aikuisten musiikkiopinnot Avoin opetus 8. Oppilasarviointi Tasosuoritukset 9. Opiskeluaika 10. Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen 11. Todistukset 12. Yhteistyö 13. Oppilaitoksen itsearviointi 1. Toiminta-ajatus Käpylän musiikkiopiston Kamulinja antaa taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän mukaista kansanmusiikin opetusta. Opetus perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998 ja asetukseen 813/1998 sekä opetushallituksen vahvistamiin opetussuunnitelman perusteisiin. Kamulinjalla voi opiskella monipuolisesti erilaisia instrumentteja, laulua ja tanssia omien lähtökohtiensa, kiinnostuksensa ja edellytyksiensä mukaisesti ja tutustua samalla perinteiseen ja uuteen kansanmusiikkiin. Kamulinja tarjoaa mahdollisuuden yhteisöllisyyteen ryhmäopetuksen ja erilaisten tapahtumien kautta. 2. Arvot ja oppimiskäsitys Kamulinjan perusfilosofia on että jokaisella on riittävä perimä soittaa, laulaa ja tanssia. Jokaisella on oikeus toteuttaa itseään musiikillisesti omalla persoonallisella tavallaan. Musisoiminen on itseilmaisua ja vuorovaikutusta joka kehittyy musisoimalla yhdessä muiden kanssa Ihminen oppii matkimalla; kuuntelemalla, katsomalla ja tekemällä. Musiikin oppimisessa on keskeistä myös oma oivaltaminen ja itse keksiminen. Kamulinjalla halutaan tukea oppilaan omaa musiikillista ajattelua, keksimistä ja tuottamista. Osaavan opettajan johdolla syntyy turvallinen oppimisympäristö näiden toteutumiseen. Musiikilliset taidot kehittyvät myönteisten kokemuksien ja oppimisen ilon kautta. 3. Mitä opistossa opetetaan ja kenelle? Kamulinjalla annetaan soitin- ja laulunopetusta, varhaisiän musiikkikasvatusta, opetusta musiikin perusteissa, yhteismusisoinnissa, kansanlaulussa ja -tanssissa, sekä soitinrakennuksessa. Osasto järjestää myös periodikursseja ja projekteja. Soittimistossa korostuvat uudet ja vanhat kansansoittimet. Musiikkileikkikoulun ja varsinaisen instrumenttiopetuksen välimaastoon sijoittuvat koululaisille suunnatut musisointipajat. Näissä ryhmissä tutustutaan erilaisiin soittimiin ja kehitetään valmiuksia soitinopintoihin. Laajan oppimäärän mukainen musiikin perusopetus muodostuu perustason ja sille rakentuvan musiikkiopistotason opinnoista sekä niitä edeltävästä varhaisiän musiikkikasvatuksesta. Musiikin perusopetus on suunnattu ensisijaisesti lapsille, mutta opisto tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia myös aikuisopiskelijoille. Perustason opinnoista siirrytään opistotason opintoihin, kun Suomen musiikkioppilaitosten liiton mukaiset tasosuoritukset instrumenttiopinnoissa ja musiikin perusteissa perustasolla on suoritettu. Laulu- tai soitinopinnot voivat jatkua myös opistotason jälkeen. 4. Oppilaaksi ottaminen Kamulinjan yksilöopetuksen oppilaat valitaan keväisin valintakokeen tai haastattelun perusteella. Musiikkileikkikouluun ja avoimeen ryhmäopetukseen pääsee mukaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Ryhmiin haku on keväällä ja loppuvuodesta, mutta mukaan pääsee tilanteesta riippuen vaikka kesken kauden. 5. Opetuksen yleiset tavoitteet, opiskeluympäristö ja työtavat Yleiset tavoitteet Taiteen perusopetuksen tavoitteena on tukea luovaa ajattelua ja toimintaa. Opetuksessa halutaan kehittää eri kulttuurien ymmärtämistä ja tulkitsemista, sekä suvaitsevaisuutta. Kamulinja haluaa haastaa oppilaansa kokonaisvaltaiseen musiikin kokemiseen, johon kuuluu mm. soittaminen, laulaminen, tanssiminen, improvisointi, säveltäminen ja soitinrakennus. Kamulinjalla korostetaan perinnemusiikkien ja perinteisten musisointitapojen oppimista, sekä niiden uudistavaa ja luovaa soveltamista. Oppilaista kasvaa musiikillisista juuristaan tietoisia musiikin harrastajia ja ammattilaisia. Opiskeluympäristö Kamulinja huolehtii siitä, että opiskeluympäristö tukee oppilaan kasvua ja oppimista sekä antaa hänelle onnistumisen kokemuksia. Avoin, myönteinen ja rohkaiseva ilmapiiri edistää oppimista. Toimivat tilat, työvälineet ja materiaalit, sekä turvallinen opiskeluympäristö mahdollistavat opetussuunnitelman mukaisen opiskelun. Työtavat Opetus tapahtuu joko henkilökohtaisesti, pienryhmissä, tai sekä että. Ryhmä antaa vertaistukea oppimiseen ja kehittää kommunikointitaitoja. Oppilas tottuu myös musisoimaan muiden kuullen ja kynnys esiintymiseen madaltuu. Opetuksessa painotetaan kuulonvaraisuutta ja näyttämällä oppimista. Nuotinluku- ja kirjoitustaito opitaan vähitellen soittotaitojen edistyessä. Kuulonvaraista oppimista ja kotiharjoittelua pyritään tukemaan mm. verkkoon sijoitettavien ääninäytteiden avulla, jotka ovat joko valmiita äänitteitä tai oppitunneilla nauhoitettuja. Opetuksessa otetaan huomioon, että taiteellinen työskentely on pitkäjänteistä ja taitojen oppiminen tapahtuu vähitellen ja vaatii aikaa. Säännölliset esiintymiset mm. opiston tilaisuuksissa motivoivat, luovat tavoitteita ja tuovat kokemuksia yleisökontaktista. Sooloesiintymisiin rohkaistaan, mutta ne ovat osittain korvattavissa ryhmäesiintymisillä. 6. Opetuksen tavoitteet ja sisällöt opintokokonaisuuksittain Varhaisiän musiikkikasvatus Varhaisiän musiikkikasvatuksen tavoitteena on, että lapsi saa musiikillisia elämyksiä ja valmiuksia, jotka muodostavat pohjan hyvälle musiikkisuhteelle ja myöhemmälle musiikkiharrastukselle. Elämysten avulla, leikin keinoin harjaannutetaan lapsen musiikillista muistia ja musiikin kuunteluvalmiuksia, sekä tuetaan hänen kognitiivista, emotionaalista, motorista ja sosiaalista kehitystään. Kamulinjan muskareissa lähtökohtana on lapsi ja lapsen tapa kokea moniaistisesti. Ryhmien toiminnassa yhdistyvät kuva, ääni ja liike. Leikkien ja laulujen kautta ollaan vahvasti kiinni tässä päivässä yhtälailla kuin kulttuuriin juurilla, sen tarinoissa ja rytmeissä. Musisointipajat tarjoavat jo koulunsa aloittaneille mahdollisuuden leikinomaiseen musiikin harrastamiseen. Monille lapsille soitinopintojen aloittaminen koulun alkamisen yhteydessä on liikaa. Jotkut haluaisivat jatkaa muskareissa alkanutta ryhmämusisointia. Musisointipajatoiminta antaa joustoa musiikin perustason opintojen aloittamiseen. Musisointipajoissa tutustutaan erilaisiin soittimiin sekä lauletaan, leikitään ja tanssitaan. Musisointipajoissa käytetään pääasiassa opiston soittimia eikä omaa soitinta tarvitse olla. Pajoista saa pohjaa ja kannustusta mahdollisiin soitinopintoihin. Musiikin perustaso Musiikin perustason opintojen tavoitteena on, että oppilas - oppii oman instrumenttinsa hallinnan perustaidot - tutustuu suomalaiseen kansanmusiikkiin ja muihin musiikkikulttuureihin - kehittyy korvakuulolta oppimisessa - tottuu improvisoimaan ja tuottamaan omia sävellyksiä - oppii nuotinluvun perusteita - kehittyy ryhmämusisoinnin taidoissa - tottuu käyttämään myös ääntänsä ja tutustuu tanssimiseen sekä soitinrakennukseen - pääsee kokeilemaan jotain muuta instrumenttia ja soittamaan muiden soittimien kanssa Instrumentti- ja yhteismusisointitaitojen opintojen keskeisenä sisältönä on perehtyminen pääinstrumentin perustekniikkaan ja -ohjelmistoon sekä yhteismusisoinnin perusteisiin. Säännöllinen esiintyminen on osa opintoja. Mahdolliset sivuaineopinnot ja valinnaiskurssit suunnitellaan tukemaan oppilaan musiikillista kehitystä. Musiikkiopistotaso Musiikkiopistotason opintojen tavoitteena on, että oppilas - laajentaa kansanmusiikin eri tyylien tuntemustaan - kehittää kykyään perinteisen ja uuden kansanmusiikin itsenäiseen tuottamiseen: soittamiseen, laulamiseen ja oman musiikin tekemiseen. - Etenee ilmaisutaidon, instrumenttitekniikan, improvisaation, säveltämisen ja ryhmämusisointitaitojen sekä kansanmusiikkitiedon alueilla. - kehittää edelleen musiikin perustasolla saavutettuja taitoja ja tietoja niin että hän saa valmiudet musiikkiharrastuksen itsenäiseen jatkamiseen tai ammattiopintoihin. Mahdolliset sivuaineopinnot ja valinnaiskurssit suunnitellaan tukemaan oppilaan musiikillista kehitystä ja laajentaa hänen musiikillista näkemystään. Musiikkiopistotason päätyttyä oppilaalla tulee olla tietoa ja kokemusta seuraavista asioista: - muinaissuomalainen musiikki - pienkantele- ja jouhikkosävelmät, runolaulu, itkuvirsisävelmät, paimensoitot - uudempi, riimillinen lauluperinne - rekilaulut, polskalaulut, virret ja balladit - pelimannimusiikki - polska, sottiisi, valssi, marssi, polkka - nykykansanmusiikki - ulkomainen kansanmusiikki - (suomalaiset) perinnetyylit - melodian muuntelu, koristelu ja fraseeraus - omasta päästä -soitot (improvisointi) - omat sävellykset - ryhmämusisointi - pienyhtyeet (duo, trio) ja/tai iso orkesteri - säestäminen ja toisen äänen soittaminen - vapaa säestys (Kansan)musiikin perusteet Musiikin perusteiden sisältöalueet ovat musiikin hahmottaminen kuulonvaraisesti, musiikin luku- ja kirjoitustaito, sekä kansanmusiikin historian ja tyylien tuntemus. Oppilas kykenee soveltamaan historian ja tyylien tuntemusta musiikin esittämisessä. Kansanmusiikin perusteissa lähestytään musiikin teoriaa ja historiaa oman tekemisen ja käytännön esimerkkien kautta. Oppilas - oppii käytäntölähtöisesti musiikin peruskäsitteitä yhdessä musisoiden, tanssien, improvisoiden, säveltäen ja sovittaen - kehittyy kuulonvaraisessa havainnoinnissa - oppii nuotinluvun ja -kirjoituksen perusteet - oppii hallitsemaan yleisimmät kansanmusiikissa käytetyt sävellajit, asteikot, rytmityypit ja sointuasteet. Yhtyemusisointi Yhtyesoittoon voi osallistua pian soitto-opintojen aloittamisen jälkeen. Yhtyeet kootaan erilaisista soittimista ja tunneilla keskitytään yhtyesoittoon, tehdään sovituksia ja harjoitellaan eri soittimien rooleja yhtyeessä. Yhtyeopetuksen keskeiset sisällöt: Oppilas - oppii musisoimaan vuorovaikutuksessa muiden kanssa - tutustuu suomalaiseen ja muun maailman kansanmusiikkeihin - oppii ottamaan vastuuta omasta roolistaan yhtyeessä - oppii oman ja muiden instrumenttien eri rooleja yhtyeessä - oppii aktiiviseksi yhtyeen jäseneksi mm. osallistumalla sovitusten tekoon - tottuu improvisoimaan ja tuottamaan omia sävellyksiä ja sanoituksia - oppii nuotittoman yhtyemusisoinnin taitoja - oppii nuotinluvun perusteita Kansanlaulu (osana instrumenttiopintoja) Kansanlauluopintojen tavoitteena on rohkaista jokaista käyttämään omaa persoonallista ääntään osana muusikkouttaan. Kansanlaulun opetuksen keskeiset sisällöt: Oppilas - oppii tuntemaan ja hyväksymään oman persoonallisen äänensä - oppii käyttämään ääntänsä monipuolisesti ja rohkeasti - oppii tuntemaan suomalaisen kansanlaulun traditioita ja tutustuu muiden kulttuureiden kansanlauluihin - tottuu muuntelemaan ja improvisoimaan laulamalla, sekä tuottamaan omia sävellyksiä ja sanoituksia - tottuu laulamaan yhdessä muiden kanssa, jopa moniäänisesti - tottuu yhdistämään liikettä ja ääntä Kansantanssi Kansantanssin opetuksessa korostetaan tanssin ja musiikin suhdetta, sekä tanssin sosiaalista merkitystä. Kansantanssin opetuksen keskeiset sisällöt: Oppilas - kehittää kehontuntemustaan - tutustuu yleisimpiin kansanomaisiin tansseihin - oppii tunnistamaan kokonaisvaltaisesti pelimannimusiikin rytmityypit - oppii paritanssityöskentelyä - tottuu yhdistämään liikettä ja ääntä ja keksimään omaa liikettä Soitinrakennus Soitinrakennuksen tavoitteena on laajentaa käsitystä muusikkoudesta ja tarjota syvempi kokemus äänen synnystä ja musiikin tekemisestä. Soitinrakennuksen opetuksen keskeiset sisällöt: Oppilas - tekee itse soittimia, joista ensimmäiset ovat hyvin yksikertaisia - tutustuu äänen tuottamisen periaatteisiin soitinrakennuksen kautta - tutustuu uusiomateriaalien käyttöön soitinrakennuksessa - tutustuu oman soittimen rakenteeseen Aikuisten musiikkiopinnot Aikuisen opetusta suunniteltaessa ja järjestettäessä otetaan huomioon, että aikuiset harrastajat ovat musiikkitaidoissaan ja -tiedoissaan eri vaiheissa ja heidän kiinnostuksen kohteensa ja harrastusmotivaationsa ovat monenlaisia. Aikuisten oppimisessa korostuu itsenäisyys ja oma-aloitteisuus, ja opetuksessa otetaan huomioon aikuisten kyky itse ohjata omaa oppimistaan ja harjoitteluaan. Osallistuminen opiskelun suunnitteluun ja arviointiin ovat onnistuneen opiskelun edellytyksiä. Sitoutuminen ja halu oppia ja kehittyä ovat oppimisen vahva tuki, joka voi korvata esimerkiksi iän tuomia fyysisiä rajoituksia. Sosiaalinen vuorovaikutus ja yksilöllisten tarpeiden huomioon ottaminen sekä kannustava ja myönteinen palaute ovat myös aikuisten oppimisessa tärkeitä. Kamulinjan aikuisten opetus noudattaa pääperiaatteissaan lasten ja nuorten opetusta, sovellettavin osin. Avoin opetus Avoimeen opetukseen voivat hakeutua kaiken ikäiset oppijat. Instrumentti- ja lauluopetusta annetaan samoissa oppiaineissa kuin musiikin perusopetuksessa. Opetus on pääsääntöisesti ryhmissä tapahtuvaa. Oppisisällöt ja tavoitteet sovitaan tapauskohtaisesti oppilaan ja opettajan kesken. Avoimen osaston tarkoitus on laajentaa musiikin opetuksen saatavuutta, edistää ja ylläpitää musiikin harrastamista, mahdollistaa musiikin opiskelu ilman kurssisuorituksia, lisätä sosiaalista kanssakäymistä erilaisten musiikin harrastajaryhmien välillä sekä järjestää kaikille avointa kurssi- ja luentotoimintaa. 7. Opetusjärjestelyt Opetuksen rakenne Taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän musiikin perustason ja musiikkiopistotason laskennallinen laajuus on yhteensä 1300 tuntia. Opetuskokonaisuutta järjestettäessä on pyritty joustavuuteen siten, että oppilaan ikä, aikaisemmin hankitut taidot ja tiedot sekä käytetyt opetusmenetelmät on otettu huomioon. Musiikin laaja oppimäärä muodostuu seuraavasti: Musiikin perustaso Instrumenttitaidot ja yhteismusisointi 385 tuntia Musiikin perusteet 280 tuntia Musiikkiopistotaso Instrumenttitaidot ja yhteismusisointi 390 tuntia Musiikin perusteet 245 tuntia Musiikin laajan oppimäärän opetuksessa lukuvuosi on 35 opetusviikkoa. Instrumentti- ja lauluopinnoissa viikottaisen oppitunnin pituus yleensä 45 min. Isoissa ryhmissä tai erikseen sovittuna oppitunnin pituus voi olla myös 30-90 min. Sivuaineissa yksilötunnit voivat olla 15-30 minuuttisia. Opintoihin liittyvät olennaisesti lukukausien päätösjuhlat, konsertit, sekä iltama- ja tanssitapahtumat. Tapahtumissa opiston oppilaat pääsevät esiintymään ja kuuntelemaan muita, sekä saavat tärkeitä yhteisöllisyyden kokemuksia. Kamulinjan avoin osasto on tarkoitettu kaikille musiikista kiinnostuneille henkilöille tai ryhmille, jotka eivät halua edetä kurssisuoritusvaatimusten mukaisesti. Tällöin opiskelija tai ryhmä maksaa itse opintonsa todellisten kustannusten mukaisesti ilman valtion ja kunnan tukea. Avoimeen opetukseen ei ole ikä- tai kuntarajoja. Instrumenttivaihtoehdot (voidaan laajentaa tarvittaessa) - kanteleet - kitara - ukulele - viulu - avainviulu - haitarit - mandoliini - jouhikko - nokkahuilu / pitkähuilu - djembe - harmooni / piano - laulu Edellisten lisäksi tarjolla kurssimuotoisena opetuksena mm. - huuliharppu - munniharppu - tinapilli Varhaisiän musiikkikasvatus Varhaisiän musiikkikasvatus tapahtuu ryhmissä jotka muodostetaan ikärakenteen tai perhetoiminnallisten tavoitteiden mukaan. Kaikkiin varhaisiän ryhmiin lapset otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Musiikkileikkikoulun eli muskarin ryhmät jakautuvat tavallisimmin seuraavasti: - Vauvat - 1-vuotiaat taaperot - 2-vuotiaat taaperot - 3-4-vuotiaat - 4-5-vuotiaat - 5-6-vuotiaat - Perheryhmät 0-3-vuotiaat osallistuvat muskariin vanhemman seurassa. Yli 3-vuotiaiden ryhmässä lapset ovat pääsääntöisesti ilman vanhempia. Poikkeuksista sovitaan erikseen. Perheryhmät on tarkoitettu vanhemmille jotka haluavat osallistua yhdessä eri ikäisten lastensa kanssa muskariin. Molemmat vanhemmat voivat osallistua ja lapsia voi olla 1-3. Musisointipaja on suunnattu ensisijaisesti n. 6-10 -vuotiaille koululaisille. Yhteis- ja yhtyesoiton keinoin etenevät ryhmät kootaan mahdollisimman samanikäisistä lapsista, ilmoittautumisten mukaan. Musiikin perustaso Musiikin perustasolla instrumentti- ja laulunopetukseen voi kuulua yksityistunteja, parityöskentelyä tai ryhmätunteja. Yhtyesoitto pyritään ottamaan jo varhaisessa vaiheessa mukaan. Opintojen eri vaiheissa työskentely voi tapahtua myös työpajoissa, periodeina tai projekteina. Erityisesti instrumenttiopintoihin liittyvien kansanlaulun, -tanssin ja soitinrakennuksen opiskelu tapahtuu pääsääntöisesti periodiluonteisesti. Musiikin perusteet pyritään integroimaan soitinopiskeluun mahdollisimman varhain. Musiikkiopistotaso Opistotason opintoihin siirrytään kun SML:n mukaiset tasosuoritukset instrumenttiopinnoissa ja musiikin perusteissa on suoritettu. Opetus koostuu edelleen yksityistunneista, parityöskentelystä, ryhmätunneista, sekä periodeista. Aikuisten musiikkiopinnot Musiikin laajaa oppimäärää toteuttavien aikuisten opintojen järjestelyt ovat vastaavia kuin lapsilla ja nuorillakin. Ryhmäaineissa pyritään saamaan aikuiset omiin ryhmiinsä, jos oppilaita on riittävästi. Avoin opetus Kamulinjan avoimen opetuksen ryhmiin hakeudutaan erikseen ilmoitettavina ajankohtina ennen lukukauden alkua. Ryhmien koko vaihtelee oppiaineittain 3-15 oppilaan välillä. Avoin opetus ei edellytä tasosuoritusten tekoa. Opetukseen voi osallistua niin pitkään kuin haluaa. Avoimesta opetuksesta voi halutessaan hakeutua perus- tai opistotason opetukseen. 8. Oppilasarviointi Arvioinnin tehtävänä on tukea oppilaan edistymistä opinnoissa. Arviointi on kannustavaa ja rohkaisevaa ja ohjaa oppilasta myös omien tavoitteiden asettamiseen. Arviointiin sisältyy sekä suullista henkilökohtaista palautetta että ryhmään kohdistuvaa palautetta. Oppilaita ohjataan itsearviointiin ja he arvioivat itseänsä myös ryhmänä. Tavoitteena on että oppilas oppii tarkkailemaan omaa oppimistaan tiedostaen niihin sisältyvät vahvuudet ja heikkoudet. Esimerkkinä oppitunneilla äänitettävät taltioinnit ovat yksi apukeino itsearviointiin. Vanhoja äänityksiä kuuntelemalla voi seurata edistymistä konkreettisella tavalla. Tasosuoritukset Kamulinjalla noudatetaan Suomen musiikkioppilaistosten liiton hyväksymiä kansanmusiikin yleisiä vaatimuksia päättösuoritusten osalta. Tasosuoritukset ovat konsertteja. Tasosuorituksia on arvioimassa aina vähintään kaksi tehtävään perehtynyttä henkilöä. Tasosuoritukset arvioidaan sanallisesti. Oppilas arvioi myös itse yhdessä opettajansa kanssa edistymistään ja onnistumistaan tasosuorituksessa. Tasosuorituksen hyväksyminen riittää opintojen jatkamiseen seuraavalle tasoille. Päättösuorituksista annetaan todistus. 9. Opiskeluaika Kamulinjalla pyritään ottamaan huomioon oppijoiden yksilölliset erot. Opintojen edistymistä seurataan ja opiskelun jatkamista arvioidaan vuosittain. Oppilaitos voi antaa musiikkiopistotason opintojen jälkeistä lisäopetusta opinnoissaan hyvin menestyneille oppilaille. Oppilaalle laaditaan tällöin henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, johon kirjataan opintojen tavoitteet ja opiskeltavat aineet. 10. Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen Muissa musiikkioppilaitoksissa hyväksytyt, Suomen musiikkioppilaitosten liiton määrittelemien tasosuoritusten mukaiset tai vaatimuksiltaan vähintään niitä vastaavat tasosuoritukset hyväksytään myös Käpylän musiikkiopiston Kamulinjalla. 11. Todistukset Oppilas saa päättötodistuksen sekä perustason, että opistotason kokonaissuorituksista. Musiikkiopistotason päättötodistus on samalla todistus koko musiikin perusopetuksen laajan oppimäärän suorittamisesta. Muista suoritetuista opinnoista annetaan pyydettäessä todistus. Tällöin todistukseen merkitään opiskeluaika, opinnot, opettaja ja tarvittaessa kuvaus opetuksen sisällöstä. 12. Yhteistyö Yhteistyö oppilaiden ja huoltajien kanssa Kamulinja pyrkii hyvään yhteydenpitoon niin oppilaiden kuin vanhempien kanssa. Oppilaiden sitoutumista harrastukseen kehitetään yhteisillä tapahtumilla ja tempauksilla. Myös kodin tuki on tärkeää motivaation ylläpitämisessä. Yhteistyö muiden tahojen kanssa Kamulinjan opettajat tekevät yhteistyötä Käpylän musiikkiopiston muiden opettajien kanssa. Musiikin lajien raja-aitoja pyritään yhteistyöllä häivyttämään. Yhteistyö muiden kansanmusiikkia opettavien musiikkiopistojen kanssa on myös erittäin tärkeää. Kamulinja tekee yhteistyötä erilaisten kansanmusiikkialan toimijoiden kanssa. Näistä tärkeimpiä ovat Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osasto, Suomen Kansanmusiikkiliitto, Kanteleliitto ja Maailman musiikin keskus. Karjalatalossa toimivan osaston luonnollisia yhteistyökumppaneita ovat myös samassa talossa toimivat Karjalan Liitto ja Karjalainen Nuorisoliitto. 13. Oppilaitoksen itsearviointi Kamulinjan opetussuunnitelmaa ja koulun tarjoamaa opetusta kehitetään jatkuvasti. Toimintaa kehittää rehtori yhdessä opettajakunnan kanssa. Oppilaiden ja vanhempien palaute ja ideat ovat myös ensiarvoisen tärkeitä. > Opetus |
